Aito kohtaaminen luo turvaa – Vuorovaikutus sijaishuollon aikana

Vuorovaikutuksella on merkittävä rooli lapsen elämässä ja ihmissuhteissa. Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kokemukset luovat lapselle turvaa. Hyväksytyksi tulemisen ja luottamuksen tunne vahvistavat lapsen itsetuntoa ja tukevat kasvua.

Sijoitetun lapsen arjessa vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitys korostuu. Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle voi herättää monenlaisia tunteita. Vaikka oma koti ei olisi lapselle paras paikka asua, on se silti ympäristö, jossa hän on kokenut ensimmäiset vuorovaikutuskokemuksensa ja luonut ihmissuhteet.

“Katse, hyväksyvä ilo, jaettu ilo. Meillä on paljon huumoria. Me nauretaan ja rätkätetään yhdessä, vaikka ollaan vaikeiden asioiden äärellä. Joka päivästä löytyy sitä iloa. Ne on tärkeitä – noista pienistä jutuista alkaa rakentua se luottamus ja turvan tunne vahvistuu lapsella.”

Lastensuojelun ja sijaishuollon tarkoituksena on luoda korjaavia kokemuksia. Tämän vuoksi työskentely sijoitetun lapsen kanssa vaatii hyvää vuorovaikutusta.

Lapsen ja hänen perheensä välinen vuorovaikutus

Sijaishuollossa keskeisenä tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Tämän kannalta erityisen tärkeää on vuorovaikutus läheisimpien ihmisten kanssa. Vuorovaikutuksen tukeminen ja kehittäminen ovat keskeisiä korjaavia kokemuksia sijaishuollon aikana. Perheen sisällä syntyneet huolet tai pahoinvointi voivat juontaa juurensa vuorovaikutuksen puutteeseen. Avain onnistumiseen voi löytyä juuri vuorovaikutuksesta.

Sijaishuollossa lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen on keskiössä. Vaikka asuinpaikka olisi tilapäisesti eri, se ei katkaise lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä. Molemminpuolinen hyväksyntä ja kunnioitus luovat turvallisuuden tunnetta. Usein lastensuojeluyksikön henkilökunnan rooli on korvaamaton, jos lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde rakoilee. Pienet teot vahvistavat vuorovaikutustilanteessa tunnetta siitä, että keskustelu on merkityksellistä ja tärkeää.

“Kun teidän kanssa keskustelee, niin tulee olo, että teitä oikeasti kiinnostaa, mitä mä puhun.”

Millainen on lastensuojelun rooli sijoitetun lapsen arjessa? Lue lisää täältä!

Yhteinen tekeminen luo turvaa.

Ammattilaisten vuorovaikutustaidot ja -asenteet

Lastensuojelun ammattilaisten rooli lapsen ja nuoren vuorovaikutuksen tukena on keskeinen. Sijaishuollon aikana tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan, ja vuorovaikutus sekä ihmissuhteiden ylläpito voivat tuntua kivikkoiselta. Lapsi voi kokea olevansa kodin ja sijaishuoltoyksikön välissä. Avoimuus ja luottamus vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kesken luovat lapselle turvallisen ilmapiirin.

“Kyllähän se on tosi tärkeetä, että me ei pelkästään työskennellä sen lapsen kanssa, vaan kyllähän me ajatellaan se systeeminen kokonaisuus – että mukana on kotiväki, sosiaalityöntekijä ja muita viranomaisia.”

Aikuisen ja ammattilaisen tärkein tehtävä on olla läsnä, sekä tarjota turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri keskustelulle. Nämä taidot eivät synny automaattisesti. Ammattilaisen esimerkki hyvästä vuorovaikutuksesta antaa myös lapselle ja hänen vanhemmilleen mahdollisuuden oppia. Kokemus kuulluksi tulemisesta voi herättää ajatuksia omasta tavasta puhua ja kohdata toisia.

“Hyvä vuorovaikutus on sitä, kun toinen kuuntelee mitä sä sanot ja keskittyy siihen, eikä tee mitään ylimääräistä.”

Joskus vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä voi ajautua hankalaksi. Keskusteluyhteys voi katketa. Tällöin ammattilaisen tuki ja keinot voivat muuttaa tilanteen suunnan. Luottamus ei synny itsestään, vaan se rakentuu pikkuhiljaa turvallisten ja myönteisten kokemusten kautta.

Kuunteleminen, kiireettömyys ja kunnioitus luovat vuorovaikutukselle kestävän pohjan, olipa kyseessä lapsi tai aikuinen. Pitkäjänteisessä yhteistyössä keskeistä on luoda luottamussuhde, joka kantaa koko sijaishuollon matkan ajan.

Lapsen oma mielipide on aina tärkeä

Aarrerannan ja Aarreharjun lasten kokemuksia vuorovaikutuksesta yksiköissä

Lasten osallisuus on tärkeä osa Aarrerannan ja Aarreharjun lastensuojeluyksiköiden arkea. Siksi kysyimme myös lasten mielipiteitä siitä, millaista on hyvä vuorovaikutus ja miten he kokevat sen yksiköissä.

• “Siitä tietää, että aikuiset ymmärtää, kun aikuiset on myös ihmisiä. Aikuiset puhuu nätisti.”

• “Me keskustellaan tosi hyvin. Kun aikuiset puhuu niin nätisti.”

• “Hyvä vuorovaikutus on sitä, että kuunnellaan toisiamme ja yritetään ymmärtää toisen näkökulmaa. Ei puhuta selän takana, vaan puhutaan suoraan.”

• “Aarreharjussa vuorovaikutus on todella hyvää, välillä on jännä meininki 😊🤭”

• “Voi puhua avoimesti kaikesta.”

• “Ymmärretään toisia, vaikka heittäisi hieman rajumpaa huumoria.”

• “Suurimmaksi osaksi rentoa, mutta osataan olla myös totisia, kun on aihetta.”

• “Hyvä vuorovaikutus on sitä, kun toinen kuuntelee, mitä sä sanot, ja keskittyy siihen, eikä tee mitään ylimääräistä.”

• “Se on hyvää – kuunnellaan kaikkien mielipiteitä, eikä pääsääntöisesti keskeytetä, kun toinen puhuu.”

• “Kun teidän kanssa keskustelee, niin tulee olo, että teitä oikeasti kiinnostaa, mitä mä puhun.”

Millaista arki lastensuojeluyksikössä on? Lue lisää täältä!

Aikuisten hyvä vuorovaikutus välittyy myös lapsiin.

Näillä sanoilla Aarrerannan ja Aarreharjun nuoret kuvaavat hyvää vuorovaikutusta:

aikaansaaminen, ennakoitavuus, helppous, huolenpito, hyväksyntä, itseilmaisu, kunnioitus, kuulluksi tuleminen, luottamus, luovuus, läheisyys, läsnäolo, merkityksellisyys, nähdyksi tuleminen, osallisuus, rauha, rehellisyys, selkeys, tieto, turvallisuus, vapaus, vastuu, välittäminen, yhteistyö, ymmärretyksi tuleminen.

Lämmin vuorovaikutus saa aikaan hyvää

Lasten kertomukset osoittavat, että vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa suoraan siihen, miten he kokevat Aarrerannan ja Aarreharjun lastensuojeluyksiköt. Pelkät seinät ja olosuhteet eivät tee onnistunutta sijaishuollon kokemusta. Siihen tarvitaan ihmisiä: lapsia, vanhempia ja ammattilaisia.

Hyväksyntä, merkityksellisyys ja turvallisuus korostuvat lasten elämässä. Aina ei tarvita edes sanoja. Luottamuksen syntyessä myös hiljainen, hyväksyvä läsnäolo riittää.

Lue lisää Aarrerannan yksiköiden arvoista täältä.