Onnistunut sijaishuolto syntyy yhteistyöllä
- Aarreranta
- 26.2.
- 2 min käytetty lukemiseen
Sijaishuollon tavoitteena on tukea lasta ja perhettä tilanteessa, joka kuormittaa arkea ja heikentää hyvinvointia. Kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, korostuu entisestään yhteistyön merkitys: lapsen arkea ei rakenneta yksin, vaan verkostona. Myös lastensuojeluyksikön toiminta tarvitsee ympärilleen tiiviin yhteistyöverkoston.
Yhteistyöverkosto tukee lapsen arkea
Sijaishuollon aikana lapsen arki muuttuu usein normaalista paljon. Sijaishuoltopaikka saattaa olla eri paikkakunnalla kuin oma koti, joka tarkoittaa itsessään suurta muutosta arkeen. Sijaishuoltopäätöstä tehtäessä lapsen sosiaalityöntekijä arvioi lapsen edun kannalta parasta ratkaisua, joka huomioi myös etäisyydet omaan perheeseen sekä muihin tärkeisiin tahoihin, kuten esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin.
Sijaishuollon aikana lapsen arki jatkuu useimmiten normaalisti. Lapsi siirtyy uuteen kouluun ja jatkaa opintojaan. Harrastukset tulevat osaksi arkea yhdessä ohjaajien kanssa. Ystäväpiiri kasvaa pikkuhiljaa, sekä myös muita ammattilaisia astuu mukaan kuvioihin.
Kaikki lapsen arjessa olevat tahot tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään sijaishuollon aikana. Koulun tai terveydenhuollon palveluntarjoajan vaihtuessa siirtymä tehdään hallitusti ja yhteistyössä.
”Ja sit kun me saadaan ja on saatu niitä, että me jaetaan sama ymmärrys joka tahon kanssa, vaikka niin niissä tulee paras lopputulos, lapsen hyväksi. Me tehdään sitä samaa työtä kun meillä on se jaettu ymmärrys siitä lapsen oireilusta tai mitä siellä taustalla on.”
Millainen verkosto lapsen ympärillä sijaishuollossa on?
Lapselle tärkeän verkoston muodostavat kaikki arjessa mukana olevat ihmiset.
Systeeminen lastensuojelu
Systeeminen lastensuojelu on lastensuojelun työmenetelmä, joka korostaa luottamuksen ja vuorovaikutuksen näkökulmaa. Systeemisen lastensuojelun taustalla on perheterapeuttisen työn ajatus, jossa lapsen perhe ja verkosto otetaan huomioon. Systeeminen lastensuojelutyö on tiivistä, lapsen ja perheen arkeen paneutuvaa työtä.
”Kyllähän se tosi tärkeetä on, että me ei pelkästään työskennellä sen lapsen kanssa vaan kyllähän me ajatellaan se systeeminen, että siinä on se kotiväki mukana, sosiaalityöntekijä ja muita viranomaisia. Koulu on tosi tärkeässä osassa sitä lapsen kasvua, psykiatrian puoli, terapeutit.. Se koostuu tosi isosta joukosta ihmisiä se lapsen työskentely, eihän me yksin siinä pystytä lasta auttamaan. Se vaatii koko yhteisön.”
Systeemisessä lastensuojelutyössä rakennetaan luottamusta vahvaksi, jotta myös vaikeista asioista puhuminen olisi helpompaa. Systeeminen lastensuojelutyö paneutuu lapsen ja perheen tarinaan ja tilanteeseen syvästi, pohtien lapsen tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden taustaa.
Aarrerannan ja Aarreharjun lastensuojeluyksiköiden arjessa tehdään vahvaa systemaattista työtä. Tämä näkyy tiiviinä yhteistyötä niin perheen, kuin muiden lapsen arjessa mukana elävien tahojen kanssa.
Lastensuojelulta odotetaan paljon
Usein lastensuojelulta ja sijaishuollolta odotetaan paljon. Odotukset syntyvät siitä, että kyseessä on suuri tukitoimi, joka vaikuttaa merkittävästi lapsen ja perheen arkeen. Yhdessä asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa yksin sijaishuollon turvin. Tavoitteiden eteen tarvitaan koko verkosto, kaikki tärkeät tahot, jotka lapsen arjessa ovat mukana. Onnistumisen ja muutoksen eteen tarvitaan koko lapsen verkosto.
”Usein se lähtee siitä miten me ajatellaan, ettei meillä ole valmiita vastauksia, kaikki lapset on yksilöitä. Me lähdetään aika tyhjällä päällä jokaisen lapsen tilanteeseen tutustumaan. Ja niinhän me sanotaan aina yhteistyötahoille, on se koulun tai vanhempien kanssa kun puhutaan, että eihän meilläkään ole niitä valmiita vastauksia, että kun me yhdessä niitä kokeillaan ja puhutaan ja välillä jopa epäonnistutaan, niin siitä tulee sit se lopputulos.”
Onnistunut sijaishuolto ei ole yksittäisen toimijan suoritus. Se on yhteinen prosessi, jossa jaettu ymmärrys, avoin vuorovaikutus ja sitoutunut verkosto mahdollistavat lapsen kasvun ja muutoksen.
Kommentit