Tunteet sijaishuollossa – lapsi, perhe ja ammattilainen tunteiden keskellä

Kun lapsi sijoitetaan lastensuojelun tukitoimena kodin ulkopuolelle, tunteet nousevat pintaan kaikilla osapuolilla niin lapsella, vanhemmalla ja ammattilaisella. Tunteet ovat osa elämää. Tunteet saavat näkyä myös sijaishuollossa. Tunteiden käsittely on taito, jota tarvitsemme elämämme aikana. Positiiviset tunteet luovat paljon hyvää, itsevarmuutta ja vahvuutta. Negatiiviset tunteet vievät helposti mennessään ja voivat murentaa toimintakykyämme.

Sijaishuollon aikana erilaiset tunteet ovat sallittuja. Korjaavan kokemuksen syntymiseksi tarvitaan tunteiden käsittelyä, puhumista ja hyväksyntää. Yhdenkään osapuolen tunteet eivät saa jäädä varjoon. Lapsi, hänen lähipiirinsä ja lapsen kanssa työtä tekevät saavat tuntea ja kertoa tunteista. Lastensuojelun parissa työskentelevät ammattilaiset luovat turvallista ja korjaavaa ilmapiiriä sijoitetuille lapsille ja heidän perheillensä.

Tunteista puhuminen on osa kasvua ja toipumista. Jokaisen lapsen ja perheen omalla tavalla.

Aika auttaa tunteiden äärellä

Sijoitetun lapsen vanhempi Heidi on jakanut tarinaansa blogissamme ja sosiaalisessa mediassa. Heidi on tunnistanut heidän matkallaan tunteita liittyen siihen, kun oma lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Syyllisyyden tunne ja epäonnistuminen ovat nousseet pintaan.

”Sit kun on ollut vanhempana sellaisia syyllisyyden tunteita siitä, kun lapsi on sijoitettu, niin ne on kaikki hälvennyt kokonaan pois.”

Tunteiden kanssa tehtävä työ on usein pitkäjänteistä. Tunteiden oivaltaminen ei tapahdu hetkessä, vaan pikkuhiljaa. Usein se tapahtuu huomaamatta. Tunteista puhuminen on osa niiden hyväksymistä.

”On tullut enemmän positiivisia asioita elämään tämän sijoituksen kautta. ja on molemmat voimaannuttu niistä tyttären kanssa ja opittu avaamaan niitä.”

Sijoituksen aikana vuorovaikutus kaikkien osapuolien kesken on tärkeää. Ei pelkästään se, että lapsi ja ohjaaja ovat vuorovaikutuksessa, vaan myös perheen saaminen mukaan keskusteluun on merkityksellistä.

Lue lisää siitä, miksi Heidi on halunnut jakaa tarinansa

Miten ammattilainen voi kohdata lapsen tunteet sijaishuollossa?

Kun lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, voi kyse olla pidempiaikaisesta sijoituksesta. On perusteltua miksi sosiaalityöntekijä ehdottaa sijoitukselle tiettyä kestoa. Päätös ei ole yksin viranomaisen, vaan perhe ja lapsi tulevat päätöksessä kuulluksi. Aarrerannan lastensuojeluyksiköiden kokemukset viestivät onnistumisista, pitkäjänteinen työ johtaa todennäköisemmin onnistuneisiin tuloksiin. Lapsen, perheen ja ohjaajan välinen vuorovaikutus syntyy luottamuksen kautta. Luottamus syntyy ajan myötä, kun perhe, lapsi ja ohjaajat tutustuvat toisiinsa. Ohjaajan ammattitaito voi näyttäytyä tilanteessa tunteiden sanoittajana.

”Mäkin huomaan sen, että kun se suhde on muodostunut meillä niin läheiseksi, että mä oon täällä töissä, mutta mä oon ihminen ihmiselle.Ollaan täällä yhdessä itketty ja naurettu kun on ollut tarve. Oon pyytänyt anteeksi sulta ja sun tyttäreltä. Se on ollut mulle tosi merkityksellistä näin työntekijän roolissa.”

Lainaus Heidin ja ohjaaja Raisan välisestä keskustelusta sijaishuoltoon liittyen.

Ammattilaisen rooli lastensuojelutyössä vaatii inhimillisen kohtaamisen. Tunteet kuuluvat osaksi työtä. Osa työntekijän ammattitaitoa on myös se, miten tunteet näyttävät.

”Tunteita on ja niitä saa näyttää, kuuluu osaksi tällaista työtä missä se oma persoona on tärkeimpiä työkaluja ja työkavereiden kanssa käsitellään ne tunteet mitä ei lapsen läsnäollessa voi sellaisenaan pihalle päästää”.

Lapsen, perheen ja ohjaajan välille syntynyt yhteys tuo synnyttää sellaisia tuloksia työhön, jotka kantavat pitkälle. Korjaavat kokemukset muodostuvat läsnäolosta ja hyväksynnästä. Tunnetaidot ovat ammattilaisten työkalu työssä, jossa kohtaamisen merkitys on suuri.

”Me myötäeletään lapsen ja perheen tunteita, mallinnetaan ja sanoitetaan paljon. Kyllä lapsille on tärkeä huomata, että ohjaajat ovat myös ihmisiä omine tunteineen. Ohjaajat elää, ja välittää aidosti lapsen asioista ja myötäelää lapsen tunteissa, auttaa silloin kannattelemaan tunnetasolla lasta, kun sitä tarvitaan. Kun päästään samalle taajuudelle niin syntyy aito kohtaaminen, joista syntyy pikkuhiljaa luottamus. Kyllä nämä hetket antavat itselle myös eniten. Ei siihen tarvita mitään sanallista kiitosta. Sen silloin molemmat tietävät aikuinen ja lapsi että yhteys on syntynyt ja se palkitsee.”

Omien tunteiden ilmaisu auttaa usein myös rauhoittamaan lasta. Turvallisuuden tunne vahvistuu, kun lapsi ymmärtää mikä aikuisen olemukseen vaikuttaa.

”Kyllä ohjaajana päivän aikana voi olla monenlaisessa tunnemyllyssä. Sanoittamalla omia tunteita ääneen, auttaa maadoittamaan itseä ja lasta. Ei jää arvailujen varaan kenellekään.”

Aarrerannan arvot ohjaavat sijaishuoltoyksikön työtä. Lue lisää Aarrerannan arvoista täältä.

Tutustu myös muihin blogeihimme

Jos kysyttävää sijaishuoltoon liittyen, paikkatiedustelut, yhteystietomme löydät täältä!