Ylisukupolvisuus lastensuojelussa – miten lastensuojelu voi muuttaa tulevaisuuksia

Sijoitetun lapsen vanhempi Heidi halusi jakaa tarinansa ja kokemuksensa sijaishuollosta. Heidin tytär on ollut sijoitettuna Aarreharjun lastensuojeluyksikköön muutaman vuoden ajan. Sijoituksen taustalla oli kotona hankaloitunut tilanne, jossa Heidi ja hänen tukiverkostonsa eivät enää kyenneet tukemaan nuoren turvallista kasvua riittävästi. Heidin tarina kertoo siitä, kuinka sijaishuolto parhaimmillaan tarjoaa merkityksellisen ja koko perhettä tukevan kokemuksen. Sijaishuollosta saatu tuki ja kokemukset kantavat usein koko elämän läpi.

Miksi Heidi halusi kertoa tarinansa? Lue lisää täältä

Ylisukupolvisuuteen on mahdollista vaikuttaa

Sanotaan, että hyvä synnyttää hyvää. Toisinaan kuitenkin myös vaikeat kokemukset ja elämän puutteelliset opit vievät meitä eteenpäin. Vanhemmuus on taito, jota opetellaan koko elämän ajan. Siihen vaikuttavat omat kokemukset ja kohtaamiset lapsuudesta aikuisuuteen.

Hyvät kokemukset kantavat ja vahvistavat, mutta toimimattomat tai jopa vahingolliset mallit voivat siirtyä eteenpäin huomaamattakin. Kun tällaiset taidot ja toimintatavat kulkeutuvat vanhemmilta lapsille, puhutaan ylisukupolvisuudesta.

"Mun äiti ei ole ottanut sitä apua vastaan, niin mä nään sen eron. Kun mä oon ottanut, mä en halua enää siirtää niitä ongelmia eteenpäin"

Suoria tilastoja on vaikea esittää, mutta joissain tilanteissa voidaan myös lastensuojelun asiakkuuksiin liittyen puhua ylisukupolvisuudesta. Ylisukupolvisuuden taustalla voi ilmetä esimerkiksi velkaantumisena, mielenterveysongelmina tai riippuvuuksina. Haasteet, jotka vaikuttavat hyvinvointiin, voivat siirtyä sukupolvelta toiselle. Lastensuojelussa ylisukupolvisuus merkitsee sitä, että lastensuojelun tuen tarve on siirtynyt syystä tai toisesta sukupolvelta toiselle.

Lue myös Ylen artikkeli, lastensuojelun ylisukupolvisuudesta täältä!

Mahdollisuus muutokselle

Ei ole syytä ajatella, että lastensuojelun asiakkuus olisi häpeä tai heikkoutta. Lastensuojelun asiakasperheiden tilanteet ja tuen tarve ovat yksilöllisiä. Lastensuojelun ja sijaishuollon tarkoituksena on tukea perhettä pärjäämään omillaan sekä kasvamaan ja oppimaan yhdessä.

Myös Heidin tarinan taustalla on lastensuojelun tuen tarve, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Heidi tunnistaa eron nykyhetken ja oman sijoituksensa välillä. Ylisukupolvisuus ja Heidin oma historia lastensuojelussa ovat asioita, joista hän on päässyt keskustelemaan Aarreharjun ohjaajien kanssa.

"Vuorovaikutus ja ne päätökset ja valinnat, mitä on tehnyt. Se on osittain luopumista, mutta siinä kohtaa se ylisukupolvisuus katkeaa"

Tunteiden tunnistaminen on tie eteenpäin

Heidi kokee nykyhetken sijaishuollon onnistumisen siinä, miten hän ja hänen tyttärensä kohdataan. Heidille ja hänen tyttärelleen on annettu tukea heidän tarpeidensa mukaan, ja heidät on huomioitu yksilöinä.

Heidi kuvaa omaa historiaansa sijaishuollossa ennemmin säilytyspaikkana kuin yksikkönä, joka kohtaisi lapsen ja hänen vanhempansa yksilöinä. Kaikkien yhteiset säännöt ja kohtaamisen puute vaikuttivat siihen, kuinka vaikuttavaa lastensuojelutyö ennen oli.

Lue blogi vuorovaikutuksen merkityksestä lastensuojelutyössä.

”No ennen kaikkea se, että me on saatu tyttären kanssa niin paljon tukea ja apua. Halusin, että se näyttäytyy koko muulle maailmalle: kun ottaa apua vastaan, sitä voi saada. Haluan levittää sellaista hyvää sanomaa. Lastensuojelusta tehdään usein sellainen mörkö, mutta sua ei leimata huonoksi, vaikka lapsi asuisi laitoksessa. Haluan tuoda sitä näkökulmaa myös esiin.”

Tunteiden ja kokemusten tunnistaminen, käsittely ja hyväksyminen auttavat päästämään niistä irti. Sijaishuollon aikana Heidi on pystynyt reflektoimaan myös omia kokemuksiaan ja kasvamaan vanhempana.