Lapsilähtöisyys sijaishuollon aikaisessa koulunkäynnissä

Koulunkäynti on lapselle paljon enemmän kuin oppitunteja ja tehtäviä. Se tuo arkeen rytmiä, turvallisia aikuisia, ystävyyssuhteita ja kokemuksia omasta osaamisesta. Kun lapsi siirtyy sijaishuoltoon, elämässä muuttuu usein monta asiaa yhtä aikaa. Myös koulupaikka voi vaihtua, ja taustalla voi olla koulunkäyntiin liittyviä haasteita.

Lue myös blogi Aarrerannan ja Myllymäen koulun yhteistyöstä

Koululla voi olla sijaishuollossa elävälle lapselle erityisen suuri merkitys. Parhaimmillaan koulu tarjoaa jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja tavallista arkea tilanteessa, jossa moni muu asia on muuttunut. Onnistunut koulunkäynti vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja kokemusta siitä, että minä pärjään.

Myllymäen koulun ja Aarrerannan lastensuojeluyksiköiden yhteinen tavoite on yksinkertainen mutta tärkeä: varmistaa, että jokainen lapsi saa käydä koulua turvallisesti, tulla kohdatuksi yksilönä ja saada tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan.

Lapsilähtöisyys ei synny juhlapuheissa. Se näkyy arjen teoissa: kuuntelemisessa, joustavuudessa, luottamuksessa ja siinä, että lapsen ääni otetaan aidosti mukaan häntä koskeviin asioihin.

Kun aikuiset toimivat yhdessä, lapsi saa keskittyä kasvamiseen ja oppimiseen

Aarrerannan lastensuojeluyksiköiden ja Myllymäen koulun yhteistyötä on alusta asti ohjannut avoin vuorovaikutus ja yhteinen halu löytää lapselle toimivia ratkaisuja. Tärkeää on turvallisen ilmapiirin luominen jo silloin, kun sijaishuolto alkaa.

Ohjaajat kuvaavat yhteistyötä ratkaisukeskeiseksi ja yksilölliseksi. Jokaisen lapsen kohdalla pysähdytään miettimään, mikä juuri häntä auttaa.

”Jokainen lapsi mietitään aina yksilöllisesti. Etsitään toimivat ratkaisut, ja joskus voidaan kokeilla vähän hullujakin ideoita.”

Myös koulun henkilöstö kokee, että yhteistyö mahdollistaa rohkeat ja joustavat toimintatavat.

”Tässä on hyvät puitteet tehdä rohkeitakin ratkaisuja. Uskalletaan avoimin mielin oikeasti kokeilla.”

Kun aikuiset jakavat tietoa ja luottavat toistensa osaamiseen, lapsen ei tarvitse kantaa vastuuta yhteistyön toimimisesta. Hän saa keskittyä siihen, mikä kuuluu lapselle: kasvamiseen, oppimiseen ja tavalliseen arkeen.

Millaista on lapsilähtöinen arki koulussa?

Turvallisuuden tunne rakentuu usein pienistä asioista. Siitä, että joku huomaa aamulla. Siitä, että päivän kulku kerrotaan etukäteen. Siitä, että koulussa on aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä.

Koulun aikuiset voivat tulla lapselle tutuiksi jo ennen koulun alkamista. Tutustuminen voi tapahtua lastensuojeluyksikössä tai koululla ennen ensimmäistä koulupäivää. Näin uusi ympäristö ei tunnu täysin vieraalta.

”Lapselle tulee tunne, että hänestä ollaan aidosti kiinnostuneita. On tärkeää, että tutustuminen alkaa jo ennen ensimmäistä koulupäivää.”

Uuteen paikkaan siirtyminen sijaishuollon myötä on lapselle suuri muutos, erityisesti silloin, kun hän on joutunut muuttamaan pois kotoa. Siksi alkuvaiheen tuki on erityisen tärkeää.

”Kaikin keinoin pitäisi auttaa, että alku lähtisi mahdollisimman hyvin käyntiin.”

Joskus lapsilähtöisyys tarkoittaa rauhallista aloitusta päivään. Joskus mahdollisuutta työskennellä pienemmässä tilassa. Joskus tärkeintä on vain se, että joku aikuinen pysähtyy kysymään, mitä kuuluu juuri tänään.

Lapsen, perheen ja ammattilaisten osaamisen kunnioittaminen

Lapsi ei tule kouluun irrallisena omasta elämästään. Hänellä on oma historia, läheiset ihmissuhteet ja perhe, jotka ovat tärkeä osa hänen identiteettiään. Siksi lapsilähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että lapsen taustaa, perhesuhteita ja tunteita kunnioitetaan.

Muutos sijaishuoltoon voi herättää lapsessa ikävää, hämmennystä, vihaa tai ristiriitaisia tunteita. Näitä tunteita ei tarvitse ratkaista pois. Tärkeintä on, että niille annetaan tilaa ja että lapsi tulee kuulluksi.

Toimiva yhteistyö rakentuu myös eri ammattilaisten osaamisen arvostamiselle. Koulu tuntee oppimisen ja pedagogiikan. Lastensuojelun työntekijät tuntevat lapsen arjen tuen tarpeet ja elämäntilanteen. Perhe tuntee lapsen historian, tavat ja tärkeät ihmissuhteet. Lapsi itse tietää, miltä elämä tuntuu juuri nyt.

Kun kaikki tämä tieto tuodaan yhteen, voidaan tehdä lapsen kannalta parhaita ratkaisuja.

Yhteistyöllä koulunkäynti onnistuu

Yhteistyön kulmakiviä ovat luottamus, arvostus ja kyky joustaa tilanteen mukaan. Lapsen tarpeet voivat vaihdella päivittäin, joten myös aikuisten on pystyttävä mukautumaan.

”Jokainen päivä on erilainen. Joskus lapsi haluaa vaikka lukea yksin rauhassa, ja se mahdollistetaan.”

Usein toimivat ratkaisut ovat pieniä ja yksinkertaisia.

”Aina ei tarvita hienoja suunnitelmia. Joskus joustaminen voi olla hyvin helppoa.”

Aarrerannassa ja Myllymäen koulussa halutaan myös ehkäistä leimautumista. Lapselle viestitään, ettei hän ole tilanteessaan yksin ja että apua on lupa saada.

”Tämä ei ole mitään ihmeellistä. Muitakin on ollut samassa tilanteessa, ja tästä lähdetään eteenpäin.”

Kun lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi, syntyy tilaa myös oppimiselle.

Lapsilähtöinen yhteistyö näkyy tuloksina

Parhaat tulokset syntyvät silloin, kun lapsi ei jää yksin eri toimijoiden väliin. Kun koulu ja lastensuojeluyksikkö tekevät yhteistyötä avoimesti ja lapsen tarpeista lähtien, rakentuu arki, jossa lapsella on mahdollisuus oppia, kasvaa ja kokea kuuluvansa joukkoon.

Lapsilähtöisyys näkyy lopulta pienissä hetkissä: siinä, että lapsi huomataan aamulla, hänen tunteensa otetaan todesta, perhesuhteita kunnioitetaan ja ympärillä olevat aikuiset toimivat yhdessä.

Kun lapsi kokee olevansa turvassa, syntyy myös tilaa oppimiselle, kasvulle ja tulevaisuuden toivolle. Tutustu myös Aarrerannan muihin blogeihin täältä!

Yhteystiedot ja paikkatiedustelut löydät täältä!