Yksi arki, monta turvallista aikuista

Yhteisöllisyys näkyy Ähtärissä Myllymäen koulun ja Aarrerannan yhteistyössä. 

Kun puhutaan koulun ja lastensuojeluyksikön yhteistyöstä, huomio kiinnittyy usein palavereihin, tiedonkulkuun tai yhteisiin tavoitteisiin. Sijaishuollossa ne ovat lapsen arjen ja kuntoutuksen kannalta tärkeitä, mutta lapsen hyvinvointia eteenpäin vievä työ vaatii paljon muutakin. Sijaishuollon asiakkaana olevan lapsen taustaa ei voida yleistää, eikä kahta samanlaista tarinaa usein löydy. Usein lastensuojelun sijaishuollossa kohdataan lapsia joilla on erilaisia käytöksen haasteita tai psyykkistä oireilua, jonka taustalla voi olla esimerkiksi turvattomuuden tunnetta ja kiintymäsuhteen haasteita.

Yhteisöllisyys ei synny organisaatioiden rakenteista. Se syntyy ihmisistä. Siitä, että lapsi kohtaa päivänsä aikana aikuisia, jotka tuntevat hänet, uskovat häneen ja toimivat samaan suuntaan. Aikuisten ote työhön ja lapsen arkeen on ammatillinen mutta välittävä. Kun koulun ja lastensuojeluyksikön aikuiset jakavat yhteisen ymmärryksen lapsen tarpeista, lapsen ei tarvitse aloittaa jokaista päivää alusta.

Yhteisö tukee lapsen hyvinvointia 

Yhteisöllisyys ei tarkoita sitä, että kaikki ovat samanlaisia. Se tarkoittaa sitä, että jokainen kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä. Yhteenkuuluvuuden tunne ei synny hetkessä.

Sijaishuollon taustalla on lähes aina vuorovaikutuskokemus, joka on ollut jossain määrin haitallinen ja aiheuttanut lapselle turvattomuutta. Lainsäädännön näkökulmasta sijaishuoltoon päädytään silloin, kun lapsi itse tai hänen elinympäristönsä vaarantaa hänen hyvinvointiaan. Psyykkisen kuormituksen huomioiminen lastensuojelussa on haastavaa, sillä jokaisen sietokyky on erilainen. Silti turvallinen kasvuympäristö on tärkeä lapsen mielenterveyden kehittymiselle. Arjen haasteet ja kuormitus näkyvät usein haastavana käytöksenä, johon voivat vaikuttaa monet tekijät: traumaattiset kokemukset, menetykset, neuropsykiatriset piirteet tai muut mielenterveyden haasteet.

Myllymäen koulun ja Aarrerannan sekä Aarreharjun lastensuojeluyksiköiden yhteistyössä yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä hetkissä. Tervehdyksissä käytävällä. Aidossa kiinnostuksessa siitä, miten päivä on sujunut. Yhteisissä onnistumisen kokemuksissa ja siinä, että vaikeidenkin päivien jälkeen lapsi tietää olevansa tervetullut takaisin.

Pienet hetket rakentavat vähitellen luottamusta, sekä itseen että ympärillä oleviin ihmisiin. Korjaavat kokemukset syntyvät hitaasti, ammattilaisten yhteistyössä ja välittävässä vuorovaikutuksessa.

"Meillä on opettajia ja koulunkäynninohjaajia, mutta me ollaan kaikki aikuisia täällä ja tehdään tätä yhdessä, olipa nimike mikä tahansa. Yhdessä me luodaan lapselle sitä turvaa. Meillä kaikilla aikuisilla on jaettu ymmärrys siitä, mitä nämä lapset tarvitsevat ja miten sitä turvaa saadaan."

Jokainen aikuinen rakentaa turvaa

Sijoitetun lapsen elämässä voi olla monia muutoksia ja epävarmuutta. Siksi turvallinen yhteisö tarjoaa usein lapselle paljon enemmän, kuin osataan ajatella. Kiintymyssuhteen haasteet voivat näkyä arjessa, käytöksessä ja vuorovaikutuksessa muihin. Jokainen lapsi on yksilöllinen, kuten myös tuen tarve. Joillekin sitä ei juuri synny, kun turvallinen ilmapiiri jo itsessään kannattelee.

"Teidän vahvuus on hyvän näkeminen. Vaikeitakin asioita on, niin kuin meillä kaikilla, mutta te osaatte keskittyä siihen hyvään ja korostaa sitä – se auttaa lapsia paremmin eteenpäin kuin se, että keskityttäisiin siihen, mitä taas mokattiin. Se on ehkä myös teidän vahvuus opettajina täällä."

Kun koulun opettajat, koulunkäynninohjaajat ja lastensuojeluyksikön työntekijät toimivat yhteisen tavoitteen eteen, lapsen ympärille muodostuu verkosto, jossa jokaisella aikuisella on oma merkityksensä. Turvallisuus ei synny yhdestä ihmisestä, vaan siitä, että lapsi kohtaa johdonmukaisia, välittäviä aikuisia eri ympäristöissä. Yhteisöllisyys antaa lapselle mahdollisuuden harjoitella luottamusta, vuorovaikutusta ja tunnetta siitä, että hän kuuluu joukkoon.

"Meidän mielestä on tärkeää, että ollaan tosi nopeasti samalla kartalla. Luodaan yhteinen ymmärrys tilanteesta ja etsitään ratkaisuja yhdessä – oli kyse koulusta tai lastensuojeluyksiköstä, aikuiset ovat samalla puolella, lapsen etu mielessä."

Yhteenkuulumisen tunne kantaa pitkälle

Se että kokee kuuluvansa osaksi jotain, on tärkeä tekijä hyvinvoinnin kannalta. Kun lapsi kokee olevansa hyväksytty omana itsenään, hänen on helpompi oppia, rakentaa ihmissuhteita ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.

Yhteisöllisuuden merkitys arjessa on suuri. Se on osa kuntouttavaa ja kasvua tukevaa työtä. Myllymäen koulun ja Aarrerannan sekä Aarreharjun lastensuojeluyksiköiden yhteistyössä yhteisöllisyys näkyy arjessa vahvana. Lapsen ei tarvitse elää kahdessa eri maailmassa koulun ja sijaishuoltopaikan välillä. Yhteistyössä rakentuu yksi yhteinen arki, jossa siirtymiä ja kohtaamisia ei tarvitse jännittää. 

"Lastensuojelun lapsilla on usein tietynlainen leima – niin surullista kuin se onkin. Kun he menevät isompaan kouluun, heitä saatetaan jo vähän katsoa sivusta, että mitähän toi taas keksii. Mutta täällä minulla ei ole koskaan sellaista tunnetta: te kohtaatte lapset sellaisina kuin he tulevat, olivatpa he sijaishuollossa tai eivät. Koko tämä lapsiyhteisö on niin hyväksyvä, että kaikki ovat ikään kuin saman arvoisia."

Tutustu myös muihin blogeihin täältä!