Avoin vuorovaikutus rakentaa turvaa – koulun ja lastensuojeluyksikön yhteistyö lapsen parhaaksi

Yhteinen tavoite on lapsen hyvinvointi

Aarrerannan ja Aarreharjun lastensuojeluyksiköiden ja Myllymäen koulun yhteistyötä kuvastaa yhteinen, onnistumiseen tähtätäävä työote. Vaikka yhteistyöstä koulun kanssa puhutaan usein käytännön asioiden kautta: tiedonkulusta, palavereista ja yhteydenpidosta, näiden taustalla on kuitenkin jotain vielä tärkeämpää, lapselle muodostunut tunne luottamuksesta ja siitä että minun asioista välitetään. 

Lapsen arjessa koulu on vain yksi palanen kokonaisuutta. Lapsella voi olla kannettavana mielen päällä paljon asioita liittyen omaan elämäänsä ja sijaishuoltoon. Kun yhteistyö perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, lapsen tarpeiden kuulemiseen ja molemminpuoliseen arvostukseen, syntyy ympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus kasvaa, oppia ja löytää oma paikkansa yhteisössä. Aikuiset näyttävät avoimuudella ja positiivisella otteella mallia lapsille. Mallia jonka toivotaan tarttuvan ja kantavan. Avoin ja hyväksyvä vuorovaikutus antaa lapselle kokemuksen siitä, että hän saa olla oma itsensä.

Luottamus syntyy ihmisistä, ei organisaatioista

Lastensuojeluyksikön ja koulun yhteistyön kulmakivet ja onnistumisen lähtökohdat on tunnistettu. Yhteistyön onnistumisen taustalla on kokemus siitä, että toiselle voi soittaa asiasta kuin asiasta.

"Teille voi soittaa asiasta kuin asiasta ja teidän kanssa on helppo jutella. Ei ole vääriä asioita."

Kun koulun ja lastensuojeluyksikön työntekijät kohtaavat toisensa ihmisinä, yhteistyöstä tulee aidosti toimivaa. Tärkeää on kokemus siitä, ettei toinen osapuoli arvostele tai etsi syyllisiä, vaan ratkaisuja. Molemminpuolinen kunnioitus ammattitaitoa kohtaan huokuu, ja antaa tilaa mielipiteille ja oivalluksille. Kunnioitus huokuu myös aikuisista lapsiin. 

Vaikeiden tilanteiden äärellä tarvitaan ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että kaikki toimivat yhteisen tavoitteen eteen, eli lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Avoimuus luo turvallisuuden tunnetta

Lastensuojeluyksiköiden ohjaajien ja Myllymäen koulun keskustelussa nousi vahvasti esiin koulun toimintakulttuuri, jossa asioista puhutaan avoimesti.

Oppilaiden ei tarvitse peitellä taustojaan tai kokemuksiaan. Sen sijaan koulussa pyritään luomaan ilmapiiri, jossa jokainen voi kertoa itsestään sen verran kuin haluaa. 

Kun lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan turvallisessa ympäristössä, syntyy ymmärrystä ja empatiaa myös muiden oppilaiden keskuudessa.

Avoimuuden tavoitteena ei ole korostaa erilaisuutta, vaan tehdä siitä luonnollinen osa yhteisöä.

Ensin kohdataan ihminen, sitten oppilas

Yksi haastattelujen vahvimmista viesteistä liittyi kuuntelemisen merkitykseen.

Moni lapsi saapuu kouluun mukanaan asioita, jotka ovat juuri sillä hetkellä paljon tärkeämpiä kuin oppikirjat tai tehtävät. Jos mielessä on huolia, pettymyksiä tai vaikeita kokemuksia, oppiminen jää helposti taka-alalle.

Koulun aikuiset kuvaavat arjessa tärkeäksi sitä, että oppilasta pysähdytään kuuntelemaan ja annetaan tila hänen tunteilleen. Ennen kuin voidaan keskittyä matematiikkaan tai äidinkieleen, lapsen täytyy tulla nähdyksi ja kuulluksi.

"Ja kyllä se varmasti välittyy näille lapsille, että muutenkin on varmasti tuntosarvet herkillä että onko toi aikuinen oikeesti kiinnostunut mun asioista ja jaksaako se kuunnella ne mun huolet, ja sit pystyy ruveta tekeen kouluhommia."

Tämä vaatii aikaa, mutta samalla se rakentaa perustaa oppimiselle ja luottamukselle.

Myllymäen tunnelmallinen kyläkoulu

Lapsella on oikeus olla vain lapsi

Lastensuojeluyksikössä asuvilla lapsilla ja nuorilla voi olla mukanaan kokemuksia, jotka näkyvät arjessa monin tavoin.

Lastensuojeluyksiköiden ja koulun yhteistyön onnistumisen merkkinä voidaan pitää sitä, että vähitellen lapsi voi luopua suojautumisen tarpeesta.

Koulussa hän voi olla oppilas muiden joukossa, osallistua yhteiseen tekemiseen ja rakentaa ihmissuhteita ilman, että menneisyys määrittää jokaista kohtaamista.

"On voinut olla lapsi siinä missä kuka tahansa muukin. Ei ole tarvinnut kantaa suojahaarniskaa niskassa."

Yhteinen tehtävä on kasvattaa, kuunnella ja kannatella

Koulun ja lastensuojeluyksikön yhteistyö ei rakennu yksittäisistä toimintamalleista tai kokouksista.

“Musta tuntuu se tosi tärkeeltä, että kun me jutellaa ja ollaan yhteydessä ja mietitään vaikeitakin juttuja, teiltä ei tuu sellaista arvostelevaa puhetta meidän suuntaan.”

Se rakentuu arjen kohtaamisista, avoimista keskusteluista, keskinäisestä luottamuksesta, uskalluksesta kysyä ja kuunnella, halusta ymmärtää toisen näkökulmaa.

Kun aikuiset toimivat yhdessä, lapsi saa ympärilleen verkoston, joka kannattelee myös vaikeina hetkinä.

Turvaa ja arkea rakennetaan yhdessä 

Avoin vuorovaikutus ei tarkoita sitä, että kaikki ongelmat ratkeaisivat helposti. Se tarkoittaa sitä, ettei niitä tarvitse ratkaista yksin.

Parhaimmillaan koulun ja lastensuojeluyksikön yhteistyö luo lapselle kokemuksen siitä, että hänen ympärillään on aikuisia, jotka välittävät, kuuntelevat ja tekevät yhteistyötä hänen hyvinvointinsa eteen. Onnistuminen kuitenkin vaatii aidon läsnäolon ja kiinnostuksen lapsen tilanteeseen.   

Ja usein juuri siitä syntyy turvallisuus, joka mahdollistaa oppimisen, kasvun ja uskon omaan tulevaisuuteen.

Tutustu myös muihin blogeihin!

Paikkatiedustelut, ota yhteyttä!